Conservamus

konservatiivinen blogi

maahanmuuttokritiikki ja rasismi

leave a comment »

Kun olin teini, rakastin kaikkia italialaisia tyttöjä, koska ”ne olivat niin kauniita”. Tykkäsin Pelestä ja Kunta Kintestä, ja Martin Luther King Jr. oli sankarillinen ja hyveellinen esikuva. Ylipäänsäkin ihailin voimakkaita persoonallisuuksia – riippumatta siitä, mitä he edustivat. Riippumatta siitä, minkä värisiä he olivat.

Tietysti tilanne on toinen, kun eletään aikuisten maailmassa, kun eletään kotimaassa muukalaisten keskellä. Tätä nykyä maahanmuuttokritiikin esittäminen tuomitaan muukalaisvihaksi ja kun maahanmuuttokriitikot saivat vaaleissa kannatusta, he ovat nyt vastuussa muukalaisvihan ja rasismin lisääntymisestä, näin asia esitetään.

Minua kuitenkin vähän mietityttää. Eiväthän maahanmuuttokritiikki ja rasismi ole ollenkaan välttämättä sama asia. Molemmista pitää voida keskustella erikseen. Rasismi on huono syy maahanmuuttokritiikille, ja maahanmuuttokriittisyys ei varmasti ole tärkein syy rasismille.

Minä en usko olevani rasisti enkä maahanmuuttokriitikko, ainakaan kovin paljoa. Tai ehkä sittenkin, ainakin nykyiseen ”vallalla olevaan yleiseen mielipiteeseen” verrattuna:

  • Olenko rasisti, jos olen sitä mieltä, että Suomessa on hyvä ja tärkeä vaalia suomalaista kulttuuria ja siitä saa luvalla sanoen olla jossakin määrin ylpeä?
  • Olenko rasisti, jos pidän joitakin muunmaalaisten ja -väristen ja -kulttuuristen ihmisten piirteitä sellaisina, jotka eivät kokonaisuudessaan minua innoita?
  • Olenko rasisti, jos olen sitä mieltä, että maahanmuuttoa ja pakolaisten vastaanottoa pitäisi voida ohjata myös isänmaan tarpeet ja, maahanmuuttajien sopeutumiskyky huomioiden (tietysti akuutti pakolaisuus on ainakin osittain eri asia), että jopa uskonnolla voisi olla merkitystä? (Juu, tietysti olen sitten uskonnollinen fundamentalisti…) – Ehkä en rasisti, mutta kyllä maahanmuuttokriittinen. Mutta apua, sittenhän tuen rasistien pyrkimyksiä!

Hyvät hyssykät. Kyllähän kansallisvaltiolla ja alueellisilla kulttuureilla pitää olla joku merkitys. Kyllähän monikulttuurisuus siinä merkityksessä, kuin sitä Euroopassa on pyritty toteuttamaan, on tiensä päässä. Ovathan niin sanoneet suurten eurooppalaisten maiden johtajatkin, esim. Angela Merkel (täällä). Ja taisi se Mr. Cameronkin sanoa samaa (täällä).

Tulee vääjäämättä mieleen, että Suomessa pitäisi uskaltaa olla aidommin kansallismielinen. Ei siinä ole mitään vikaa. Ei oikea kansallismielisyys ole muukalaisvihaa tai rasismia. Jos kansallista kulttuuria (myös modernia) tuetaan ja kunnioitetaan, ja jos maahanmuuttajia todella tuetaan integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, niin tuskinpa rasistinen liikehdintä Suomessa pääsisi kasvamaan.

Kyllä yhteiskuntaan kuuluu se, että se toimii tietynlaisen yhtenäiskulttuurin varassa. Muuten se varmasti kärsii jonkinlaisen koheesion puutteesta ja eletään jonkinlaisessa enemmän tai vähemmän hallitussa kaaoksessa. Mutta siinäpä se, kaaoksesta ei saa ulos mitään erityisen hyvää. Kaaoksella ei ole suuntaa eikä päämäärää. Pahimmillaan se on lillumista kasvavassa omahyväisyydessä (mikäli on varaa) tai selviämistä päivästä toiseen ilman toivon hiventäkään (kun ei ole varaa).

Advertisements

Written by broholmare

Touko 10, 2011 klo 6:11 am

Kategoria(t): kulttuuri, politiikka, yleistä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: