Conservamus

konservatiivinen blogi

Archive for heinäkuu 2010

Burkan takaa

leave a comment »

Ranskan parlamentti päätti maan maallisuusperiaatteen juhlapäivänä kieltää kasvot peittävät burkat. Eläköön tai no.

Onhan niin, että se, että naista estetään näyttämästä naamaansa vieraille, on naisen alistamista. Onhan niin, ettei burkan käyttö ainakaan ole sopusoinnussa kristillisessä maailmassa. Onhan niin, ettei toisuskoisuutta voi suvaita.

Ja onhan niin, että burkan käyttö on vain merkki fundamentaalisesta poliittisesta islamista, jonka tavoitteet ovat epädemokraattiset ja väkivaltaiset ja siten yhteensovittamattomat länsimaisessa yhteiskunnassa.

Onko?

Sekularismin mallimaa Ranska kieltää uskonnollis-kulttuurisilla arvoilla perustellut burkat. On pelkästään koherenttia olettaa, että sama logiikka pätee myös muiden uskontojen ja kulttuurihistoriallisten traditioiden kohdalla, esim. nunnien hunnut. Entä mitä seuraavaksi?

Valtio näkee tiettyjen uskonnollispohjaisten tapojen olevan ristiriidassa omien tavoitteidensa kanssa ja kieltää ne siksi. Kokeeko se ne uhkaksi? Onko sen oma linja niin absoluuttinen, ettei toisinajattelua suvaita, vaikka sitä ei vaadittaisikaan otettavaksi käyttöön kaikkialla yhteiskunnassa? Vaarallinen tie, jolle ei ole mitään rajoja, jos sille tielle päästään. (Ja on jo päästy — toivon kuitenkin, että rajoja saadaan asetettua.)

Vastavuoroisesti: Mitä pitäisi ajatella siitä, etteivät opaskoirat enää kelpaa brittimatkustajien seuraan, kun tiukkapipoinen muslimikuski ei koiria kyytiin ota? Kuitenkin brittihallitus on päättänyt olla puuttumatta burkan käyttöön.

Kannattaa tutustua polemiikkiin:

Mainokset

Written by broholmare

heinäkuu 23, 2010 at 8:00 am

”Sukupuolineutraali avioliitto”

leave a comment »

MTV3:n nettiuutisissa oli tällainen uutinen:

Sukupuolineutraali avioliitto tekee tuloaan
21.07.2010 20:12

Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen avioliittoon edennee varsin nopeasti Suomessakin.

Enemmistö puoluejohtajista oli Porin puoluejohtajapaneelissa sukupuolineutraalin avioliiton kannalla. Vain kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ja perussuomalaisten Timo Soini pitäisivät avioliiton miehen ja naisen välisenä.

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi muistutti kuitenkin, että keskusta kannattaa perinteistä avioliittokäsitystä. Itse hän suhtautuu myönteisesti mies- ja naisparien vihkimiseen.

Kokoomuksen Jyrki Katainen korosti, ettei kirkon asioihin olla puuttumassa mitenkään. Kataisen mielestä kyse on samojen lainsäädännöllisten oikeuksien ja tasa-arvon turvaamisesta kaikille.

Räsänen piti puolestaan täytenä pötypuheena Kataisen näkemystä, jonka mukaan asialla ei olisi vaikutusta kirkkoon. Hän huomautti, että Ruotsissa sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyminen johti välittömästi ankaraan painostukseen kirkkoa kohtaan.

Räsänen joutui jälleen myös selittämään, mitä kristillisdemokraatit oikein tarkoittivat puheillaan homoseksuaalien Pride-kulkueen provokatiivisuudesta.

Räsänen korosti, että kulkuetta kohtaan tehty isku oli ehdottoman tuomittava. Hän paheksui kuitenkin sitä, että perinteisen avioliittokäsityksen puolustamisesta leimataan nykyisin suvaitsemattomaksi tai yhteistyökyvyttömäksi.

(MTV3 – STT)

Ei voi kuin ihmetellä, miten tässä näin kävi. Vaikka lähdettäisiinkin liikkeelle siitä oletuksesta (tosiasiasta), että suomalaisessa poliittisessa elämässä ei uskota enää juurikaan mihinkään objektiivisiin moraaliarvoihin (sehän on demokratian perustauti), niin silti puolueiden yksimielisyys on huvittavaa, suorastaan suloista.

Varsinkin konservatiivisemmalta kannalta katsottuna on mahdotonta, siis todellakin mahdotonta, ajatella, että käsitettä avioliitto voitaisiin venyttää ulottumaan myös homoseksuaaliseen suhteeseen. Ihmettelenkin, mikä pakko on saada sellainen parisuhde käsitteen avioliitto alle, joka ei sinne sovi. Jos, niin kuin yleinen tahto tuntuu olevan, halutaan samoja oikeuksia homopareille kuin avioliitossa mies ja nainen saavat, niin kehitettäköön sellainen lainsäädäntö sitten ohi avioliittolainsäädännön. Minä kyllä jättäisin kehittämättä.

Mitä tulee uutisen antiin, niin ilmeisesti tässä maassa voi moraalisin perustein enää äänestää vain kahta puoluetta.

Ja uskonnon ja politiikan rajapyykki on vielä käymättä, Suomessa vähintään yhtä paljon kuin maailmalla. Monet YK:n alaiset järjestöt esimerkiksi edellyttävät taloudellisen tuen saamiseksi tiettyjä lainsäädännöllisiä muutoksia avustettavilta mailta, joista monet taipuvat. Ruotsissa sukupuolineutraali avioliittolaki todella aiheutti paineen Ruotsin kirkolle, ja tämä taipui. Miksi Suomessa kävisi toisin? Kuka sekularisti oikeasti olisi niin ”pyhä”, että ei haluaisi uskontojen seuraavan lainsäädäntöä myös moraalikysymyksissä?

Tietenkin poliitikot voivat pestä kätensä ja hymähdellä, että enhän minä. Kuitenkin mitä suurempi on ero valtion harjoittaman moraalipolitiikan ja uskontojen sisäisen moraaliopetuksen välillä, sitä enemmän edellisellä on tapana rajoittaa ja puuttua jälkimmäiseen. Jos nyt sitten joku uskonnon edustaja tai uskonnollisten arvojen mukaan politiikkaa tekevä esittää oman mielipiteensä, sitä pidetään ahdasmielisenä ja loukkaavana ja suorastaan provokaationa.

Olen juuri tätä vastakkainasettelua usein pohtinut. Miksi se, mikä on (aina) ollut, joutuu yhtäkkiä puolustuskannalle, kun jotakin uutta halutaan tuoda sen tilalle? Miksi todistustaakka onkin olemassaolevan puolella (vielä) olemassa olematonta vastaan?

Käsitteellä avioliitto on varmaankin monia selityksiä, mutta minusta siihen liittyy aina jotakin muuttumatonta. Siihen kuuluu nimittäin vääjämättä ajatus siitä, että sen varaan rakentuu yhteiskunnassa luonnollinen perhe. Luonnollinen perhe taas koostuu olennaisesti miehestä ja naisesta ja heidän keskenään saamistaan lapsista.

Avioliitto ei siis ole avioliitto, ellei sen katsota liittävän pysyvästi (”liitto”) yhteen kaksi sellaista ihmistä, jotka voivat saada keskenään lapsia. Sanoisinpa melkein ”voivat ja haluavat”, jotta tulisi selväksi, ettei avioliitto varsinaisesti edes ole mikään avioliitto, mikäli lapsia ei edes haluta tehdä, mikäli mies ja nainen elävät keskenään vain toisiaan varten ja toisistaan hedonistisesti nauttien.

Sanapari sukupuolineutraali ja avioliitto on siis itseasiassa täysin järjenvastainen yhdistelmä. Avioliittoon kuuluu olennaisesti sellainen (vähintäänkin biologinen) toisiaan täydentävyys, josta voi syntyä luonnollisesti uutta elämää, ja se taas on sukupuolineutraalissa tapauksessa täysin mahdotonta, paitsi ehkä joidenkin sammakoiden ja selkärangattomien tasolla.  Näitä kahta asiaa ei pitäisi yhdistää.

Written by broholmare

heinäkuu 22, 2010 at 7:53 am

Tervetuloa

leave a comment »

Tämän blogin tarkoitus on ilmaista joitakin ajatuksia konservatiivisuudesta.

Ai niin, olen siis ehdottomasti konservatiivisuuden puolesta tai sitten täysin uudenlaisen järjestelmän puolesta. Nykyinen liberaalinen yhteiskuntakehitys on tie kohti kaaosta.

Written by broholmare

heinäkuu 20, 2010 at 10:53 am

Kategoria(t): yleistä